Kun betoni on valettu, sen on annettava kuivua ennen kuin rakennusprosessin seuraava vaihe voidaan aloittaa. Betonin kuivumisen myötä muuttuvat myös lattian, pintakerrosten ja muiden asennettavien materiaalien olosuhteet. Siksi on tärkeää tietää betonin kosteustaso ennen töiden jatkamista.
Jos kosteudelle herkkä materiaali asennetaan betoniin, joka sisältää vielä liikaa kosteutta, se voi aiheuttaa vaurioita tai estää materiaalia toimimasta tarkoitetulla tavalla.
Kaikki betonirakenteet eivät myöskään kuivu samaan tahtiin. Kuivumisaikaan vaikuttavat muun muassa betonin koostumus, rakenteen rakenne sekä ympäristön lämpötila ja ilmankosteus. Siksi on tärkeää, ettei perustuta pelkästään siihen, kuinka kauan valusta on kulunut, vaan arvioidaan rakenteen todelliset kosteusolosuhteet.
Kosteusmittaus voi olla tarpeen useissa eri tilanteissa. Uudisrakentamisessa ja saneerauksessa sitä käytetään usein perustana uusien materiaalien asennukselle. Jos epäillään kosteusvaurioita, mittausta voidaan käyttää myös rakenteen kosteusolosuhteiden kartoittamiseen.
Betonin kosteusmittauksessa käytetään usein suhteellista kosteutta (RF) rakenteen kosteustason mittana. Mittaus suoritetaan yleensä porattuun mittausaukkoon, jossa anturi mittaa suhteellisen kosteuden. Koska kosteustaso voi vaihdella rakenteen eri osissa, on tärkeää valita mittauspiste mittauksen tarkoituksen perusteella.
Luotettavan mittaustuloksen saamiseksi tarvitaan muutakin kuin oikea mittauslaite. Mittauspisteen valinta, mittaussyvyys ja mittausreiän valmistelu ovat joitakin tulokseen vaikuttavia tekijöitä. Betonin suhteellisen kosteuden mittauksessa käytetään usein Rådet för Byggkompetens (RBK) -neuvoston kehittämää menetelmää.
Sovellusartikkelissamme käymme läpi, miten mittaus suoritetaan käytännössä ja mitä on tärkeää ottaa huomioon eri vaiheissa. Siinä kosteusasiantuntija Kim Olmås esittelee myös, miten mittaus suoritetaan kahdella eri mittauslaitteella.
Lue sovellusartikkeli: Luotettavia tuloksia betonin kosteusmittauksessa